29.6.2006

Kukat on jo menneet nukkumaan...

...silloin, kun minä hiivin puutarhassa kameroineni. Minulla on iltarituaali. Kierrän puutarhassa punaviinilasilliseni kanssa noin kymmenen aikoihin. Aiemmin en useinkaan ehdi rauhassa. Ei se haittaa. Tänään oli taas mukavia asioita. Tapasimme seitsemän vaskitsaa mustan muovilevyn alta, jonka olen laittanut niitä varten syrjäiseen paikkaan. Ne asuvat sen alla lämmössä ja pulsikistuvat.


Sisällä tein rauhoitussisustusta. Ripustin Anna-tädin perintöpellavalakanat keittiön ikkunoihin. Suuriin ikkunoihin sopii niin kauniisti puhtaan valkoinen, paksu pellava. Värilliset verhot olivat virhe.Ulkona saavat pionit riehua pinkkeinä ja purppuroina, sisällä pitää olla selkeämpää.


Vajaa kaksi-vuotiaat keksivät kummallisia asioita. Niinkuin esimerkiksi mennä kylvyn jälkeen peilin eteen heiluttamaan märkää tukkaa, vuoroin muristen ja vuoroin hymyllen :)

28.6.2006

Tarhakurjenpolvi


Nämä ovat niin ihania. Onko tämä nyt tarha- vai loistokurjenpolvi vai joku muu? Miten mun kasvien nimet on kadonneet ??

Iltalisäys, pari kuvaa:


27.6.2006

Kaikki kukkii...

Puutarhassani on sininen vaihe. Karpaattienkello on kasvanut itsestään muurin kivien väliin. Valkoisia Lehtosinilatvoja on paljon. Valkoinen muoto on tyrmännyt sinisen siementaimillaan. Toisaalta se on hyvä. Valkoista on niin vähän muuten. Poimulehti on yksi parhaista perennoista. Se keventää istutuksien ilmettä ja sopii raikkaan värinsä vuoksi melkein minkä seuraksi vaan.


Pahoittelen pieniä kuvia, en huomannut vaihtaa asetuksia. Klikkaamalla näette suurena. Pääsin kuvailemaan vasta illalla ja kuvat ovat hämäriä.


23.6.2006

Hyvää Juhannusta!




Betonilehti näyttää kuvassa jotenkin lituskalta, vaikka oikeasti se on hieman vatimainen ja ihana!

20.6.2006

Turkoosi tuikkulasi

Remonttimiesten vallattua saunaterassimme tajusin vasta viikonloppuna viritellä puutarhan varjoon tämän kesäkeitaan.

Tänään olin työn takia Mikkelissä ( insinöörille kiitos auton ilmastoinnista!) ja löysimme kollegan kanssa ihastuttavan pientavaraliikkeen.Marjam interior- liikeestä löysin turkoosin tukkulasin. Valikoima oli tosin osittain liian romanttista makuuni. Paluumatkalla totesimme, että yksi elämän ylellisyyksistä on juoda punaviiniä turkoosista tuikkulasista omassa puutarhassa, kun juhannusruusu kukkii...

18.6.2006

Aamulla

Koskapa Niilo herätti meidät seitsemältä, olin jo aikaisin ulkona haistelemassa.Tuoksui ihan kauniilta ja kesältä :) Lehtoängelmän nuput ovat mielestäni kauniinpia kuin kukat.

15.6.2006

Kesäkirja

Kuolanpioni kukkii ensimmäistä kertaa. Siinä on kaksi kukkaa.


Luen Tove Janssonin Kesäkirjaa. Se on kaunis ja lämminhenkisesti ironinen saaristolaiselämän kuvaus, jonka voin lukea aina uudestaan. Lainaan koko loppukappaleen: "Onpa lystikästä, isoäiti sanoi. Se onkin sydän joka lyö eikä mikään silakkavene. Hän pohti kauan aikaa, menisikö takaisin makuulle vai jäisikö vielä - jospa sentään vielä jäisi vähäksi aikaa."

11.6.2006

Saaressa

Korkeasaaressa on puutarhurillekin paljon nähtävää.

Mikähän kaunis ruusu tämä on?

Amurintiikeri on ehkä kaunein koko saaren eläimistä.

Rakas jälkikasvuni aikoo vapauttaa eläimet. Motiivi tuskin on ihan sama kuin kettutytöillä. "Nonni, Nonni..." Suom.huom. "Sonnit vapauteen ja heti!"

Korkeasaari on oikeastaan suuri puisto. Istutusalueet ovat hyvin hoidettuja ja kasvit hyvin nimettyjä. Kokemus oli kerrassaan mukava ja eläimetkin olivat kaikki hyvinvoivan näköisiä ja rauhallisia.

(klikkaa kuvaa nähdäksesi paremmin)

Jostain syystä tuli kuitenkin taas mieleeni tämä sarjakuvanen Sarin blogista.

10.6.2006

Tänään...

...Aloitan kauniilla loppulauseella:
"Kun sataa lunta, sataa hiljaisuutta, sanoi äitini minulle kun olin lapsi."
Lause on Joel Haahtelan kirjasta Elena.


...Olen siirrellyt kyllikseni kasveja paikasta toiseen. Istutin myös kaikki odottamassa olleet ostokset. Mm. humalan, kaksi pionia, loistokurjenpolvet ja vaaleanpunaisen päivänliljan.

Chilin taimet totuttelevat ulkoilmaan ja koskapa kasvihuone on vielä osina, niille täytyy tehdä joku lavamainen sijoitusratkaisu.

Visioni mukaan puutarhassa tulee olemaan 2-4 köynnösporttia joista pääsee mm. metsään ja niitylle. Niitty pitäisi perustaa? Jaksoin niittää tulevan niityn pohjasta n. 1/4:n trimmerillä ja sen jälkeen käteni olivat tutisevat vellikourat, joilla ei jaksanut kantaa kastelukannua (tyhjänäkään)! Voimat eivät riitä myöskään pengerryskivien purkuun tulevien rappujen tieltä.

Alankin tekemään hiekkakakkuja. Isäni teki meille tänään uuden hienon hiekkalaatikon, jossa on naapurin isännän ystävällisesti toimittamaa, juuri oikeanlaista kakuntekohiekkaa ;)
Ennen kakuntekoa teen kuitenkin miehelleni listan liikaa voimaa vaativista töistä. "Mie kun olen tällainen heikko nainen, niin voisitko sie iso ja väkevä, ihana mies mitenkään tehä nää pari pikkupikku-juttua? Voit kyllä levätä ihan hetken, kun just tulit töistä."

Laitankin ripsiväriä ensin...

8.6.2006

Et niinku miks?

Olen muutamia kertoja kuullut kysyttävän, että: "Miten sä viitit tehä jotain niinku puutarhajuttuja?"
Kaikille ihmettelijöille:


Et niinku siks!

Piti jo eilen mainostaa, että olen alkanut taas lukea iltaisin. Luin uudestaan Anna Gavaldan Kumpa joku odottaisi minua jossain, ensimmäisen Paulo Coelhoni Paholainen ja neiti Prym sekä lukematta jääneen Andrei Makinen Veran. Makine on tämän hetken suosikkini. Kerättyäni kaikki käännetyt Marquezit olin vailla uutta kohdetta, kunnes luin ensimmäisen Makinen (Ranskalainen testamentti). Makinen kieli on jotenkin hurmaavaa. Vera päättyy sanoihin: "Ja helähtely jatkuu hentona, järkähtämättä."

7.6.2006

"Kesä, eikä mitään tekemistä..."

No, ehkä pari jotain pientä hommaa... Eilen tajusin, että on kesä. Villissä pihassa taitaa käydä niinkuin on tapana. Kesäkuun aikana puutarha kasvaa ylitseni. Heinäkuussa hylkään keskeneräiset pojektit ja häviän itsekin johonkin vuohenputkien ja pionien sekaan. Keräilen vaan kukkia enkä viitsi juuri muuta kuin ajella ruohoa...Se on aika mukavaa. Mutta sitä ennen pitäisi vielä siirtää, pengertää, kitkeä ja kärrätä. Maalla on mukavaa..olisi kauheaa jos olisi "...kaupunki nöyränä sylissä..."


5.6.2006

Ihmekasvua?

Karhunvatukka on kiivennyt muurin päälle asti. Minulle sanottiin, että se pitää suojata ja tukea. En ole totellut. Pari vuotta se mietti kaikessa rauhassa ja päätti sitten kiivetä vauhdilla ylös ja kasvattaa kelpo määrän juuriversoja kuin kunnon vattu ikään... Miltähän ne maistuvat?


Perennaistutusten hillittömään laajenemiseen on muitakin syitä kuin puutarhurin epärealistinen käsitys omista voimistaan ja huikentelevaisuus taimikaupassa. Alla näette ongelman...Ei mahdu pioniparka kasvamaan kurjenpolvien puristuksessa. Kurjenpolvet pitää siis siirtää, muutama poimulehti jakaa jne jne....

4.6.2006

Ottakaa lausevaras kiinni!

Tellu haastoi minut varastamaan muilta lauseita. En mielelläni meemitä, mutta kirjalliset on aina aika kivoja.Eli pitää varastaa yksi lause vähintään kolmesta lukemastani blogista ja haastajalta yksi. Nuo kolme joilta lainasin ovat siis haastetut: Mary, Jaska ja Ankkuli

Tarina on tämä:
Se ei vielä tiedä mitä siitä seuraa, kun jättää mut päiväksi yksin...
Annoin samalla hiukan apua päätöksen tekoon kättä pidemmällä. Ja sitä paitsi, miksi ihmisen pitäisi hallita kaikkea? Onkohan sitä tulossa vanhaksi?
Tämän esikon olen ostanyt yhtenä valkoisena. Tänä vuonna se näyttää tältä. Istutin tänään toisen omenapuun. Istutusalueeni näyttävät laajenevan hallitsemattomasti. Pienessä tontissa olisi puolensa. Laki tulisi vastaan, kun ei voi mennä naapurin puolelle maata kääntämään ja pensaita siirtelemään...Minua ei estä kuin voimien puute ja vähät rahat, tonttia piisaa.

3.6.2006

Talk about some project?

Kukkapenkkiprojekteistani tyytyväisin taidan olla tähän kuunliljapolkuun. Olen lisännyt varjoalueeseen kuunliljoja pääasiassa jakamalla nyt pari vuotta. Tilaa on vielä. Varjossa kasvavat myös jaloangervot, tuiviot ja reuna-alueella poimulehdet sekä kurjenpolvet. Malttamattomuus ei ole puutarhurin hyve...menee niin kauan ennenkuin näkymä vastaa kuvitelmaa.


Tämä projekti on kyllä suurista suurin. Talo puetaan tänä kesänä kokonaan uusiksi.Huh! Taidan palata kuunliljojen pariin...

Näin eilen Helsingin Kulosaaressa aivan ihanan köynnösportin (tosin kaukaa). Mielestäni se oli pikkuhiljaa kasvatettu kenties humalasta tai villiviinistä, joiden vanhat oksat muodostivat uudelle kasvustolle paksun pajupunosmaisen kaaren. Joku rakennehan siellä alla varmaan oli, mutta se näytti aivan pelkästä kasvustosta muotoutuneelta. Haluaa sellaisen, mielellään heti!